Ajattelin tulla rikkomaan tata jo muutaman viikon vallinnutta blogihiljaisuutta. Hiljaisemman ajanjakson pituus tasmaa melko tarkkaan yliopiston aloittamisen kanssa ja onhan tama tosiaan ollut myllakkaa. Vahintaan kerran joka viikko on pitanyt tirautta "en osaa, en jaksa"-itkut tai vahintaankin mietiskella, miten ikina lahdin yliopistoon. Tanaan viimeksi vahan kiukustelin ja mietin, ettei se siivojankaan ura yhtaan hassumpi olisi loppujen lopuksi...
Olen asettanut itselleni tavoitteeksi olla jouluun mennessa jo ainakin suhtalaisen kohtalaisen hyvissa valeissa opiskeluni ja sen aikataulujen kanssa. Toistaiseksi eletaan viela aikaa, jolloin muutaman tunnin yliopistopaivan jalkeen takki tuntuu aika tyhjalta ja keskittyminen lukemiseen vaikealta. Lukeminen yleensakin ei ole tahan mennessa ollut oikein minun heiniani (Terveisin Kolmen L:n ylioppilas - Lukio Lukematta Lapi) ja nyt olen ihan vapaasta tahdostani, ilmeisesti, hankkiutunut tilanteeseen, jossa en enaa lukematta parjaa. What was I thinking?!
Tottahan on, ettei elamassa paljoa saavuta jos aina pysyttelee mukavuusalueellan eika joskus puske lapi harmaan kiven. Taytynee pitaa tama mielessa ja luottaa siihen etta jonain paivana nama ensimmaisen vuoden turhautuneisuudet ja stressit tuntuvat ihan turhilta.
Rakas Joulupukki,
Tana jouluna haluaisin lahjaksi lukupaan, jarjestelmallisyytta ja stressinhallintakyvyn.
Poni ois kiva kans. Tai edes kesyrotta. Tai marsu.
Terveisin
Elli
Tuesday, 19 October 2010
Thursday, 7 October 2010
Opiskelijatko koyhia?
Kaytin tuossa juuri noin elamani toista kertaa taulukkolaskentaohjelmaa ja nappailyn tuottamat ilouutiset olivat seuraavat:
Vuokran, laskujen ja ruoan jalkeen kuukaudessa minulle jaa kayttorahaa noin 39.5 euroa.
Ei saisi valittaa kun tietaa etta monella on asiat paljon huonommin eika rahaa ole tuonkaan vertaan, mutta pakko myontaa ettei tuolla budjetilla paljon valttamattominta enempaa osteta.
Vuokran, laskujen ja ruoan jalkeen kuukaudessa minulle jaa kayttorahaa noin 39.5 euroa.
Ei saisi valittaa kun tietaa etta monella on asiat paljon huonommin eika rahaa ole tuonkaan vertaan, mutta pakko myontaa ettei tuolla budjetilla paljon valttamattominta enempaa osteta.
Tuesday, 5 October 2010
"That's-a one spicy meatball!"
"In what ways has your view on relative contribution of genetic as opposed to environmental influences on your own development as an individual changed as a result of reading of Lightfoot, Cole & Cole (2009) Chapters 1 and 2?"
Hyvin muotoiltuun kysymykseenha on tunnetusti helppo vastata. Tahan malliin kuluu siis taalla tiistai-ilta:
Hyvin muotoiltuun kysymykseenha on tunnetusti helppo vastata. Tahan malliin kuluu siis taalla tiistai-ilta:
Mario kiittaa, kuittaa ja lahtee tasta taas takaisin koulutyon pariin.
Monday, 4 October 2010
Satanen lasissa
Tama tassa on Aina Ilonan postaus numero 100! Nopeastipa on noinkin monta nappailyripulin tuotosta kertynyt ja seuraavaksi voinkin tavoitella vaikka sita 200:a postausta. Kuten aitini miesystava sanoisi, "Siina on oma hommansa".
Tata "mailikivea" juhlistaakseni tein tanaan aivan alyttoman hyvaa ruokaa! Kuva ei tee kylla herkulle ollenkaan oikeutta mutta ylistyssanat ja resepti itsessaan (+ripaus mielikuvitusta) toivottavasti saavat teidat uskomaan etta totta tassa puhun!
Taytetty kurpitsa, tarkemmin Butternut Squash, mika ikina lienee sitten tuolle herkulle suomalainen nimi, paasi tanaan testaukseen. Kokkaillessani seurasin loysasti tata ohjetta - taytteeksi laitoin puolityhjasta jaakaapista loytyvia aineksi. Fetajuuston ja tuoreen basilikan sijaan taytin kurpitsanpuolikkaat kermassa haudutetulla paprikalla ja fetajuustolla.
Laitan tahan nyt viela samaisen reseptin suomeksi, ehkapa mukavampi niin.
Kurpitsaa satanen lasissa 2-4:lle kurpitsan koosta riippuen
n. 750g painoinen kurpitsa (riittaa kahdelle)
1 kynsi valkosipulia
voita
oliivioljya
suolaa, pippuria
puolikas paprika
vajaa desi kermaa (jaakaapista loytyi jotka paatin kipata sekaan)
100g fetajuustoa
1. Puolita hyvin pesty kurpitsa ja poista siemenet ja muu pehmea sisus lusikalla.
2. Lisaa tyhjaan "siemenkotaan" pilkottua valkosipulia (minulla puoli kyntta per kurpitsan puolikas) ja pieni pala voita. Sudi kurpitsan pintaan oliivioljya ja mausta suolalla ja pippurilla ennen uuniin tyontamista. Uuni kannattaa lammittaa noin 190 asteeseen, kiertoilma hiukan alempaan lampotilaan.
3. Paista kurpitsanpuolikkaita uunissa noin tunti, tai kunnes kurpitsan sisus on ihanan pehmeaa.
4. Koverra pehmea hedelmaliha kurpitsasta (ja koita olla syomatta taytetta jo tassa vaiheessa!) - jata reunat kuitenkin noin sentin paksuisiksi, jotta kurpitsa pysyy paremmin kasassa.
5. Muussaa kurpitsa ja ihana valkosipulinen voi kulhossa ja sekoita mukaan muut taytteet. Fetajuuston suolaisuus sopi ainakin ihan mahtavasti makean kurpitsan kanssa. Itse lisasin mukaan hetken kermassa haudutettua, pieneksi silputtua paprikaa.
6. Kippaa kaikki tayte takaisin kurpitsankuoriin ja laita koko komeus uuniin viela noin viideksitoista minuutiksi.
Mina keitin viela seuraksi hiukkasen riisia jotta Geoff saa ilmeisesti tarvitsemansa noin 800g hiilihydraatteja paivassa... ;D Itse olisin voinut kylla riisin jattaa valiin, sen verran tayttava oli nimittain jo pelkka kurpitsakin.
Nytpa taidan, kotilaksyjen sijaan (ei tarvi huolestua aiti, ne on vasta perjantaiksi!), tarttua lasiin Sauvignon Blancia (ei tarvi huolestua aiti, yksi lasillinen vaan!) ja odottaa innolla taman hetken lemppariohjelmaani, Jamie's American Food Revolution:ia alkavaksi.
Tata "mailikivea" juhlistaakseni tein tanaan aivan alyttoman hyvaa ruokaa! Kuva ei tee kylla herkulle ollenkaan oikeutta mutta ylistyssanat ja resepti itsessaan (+ripaus mielikuvitusta) toivottavasti saavat teidat uskomaan etta totta tassa puhun!
Taytetty kurpitsa, tarkemmin Butternut Squash, mika ikina lienee sitten tuolle herkulle suomalainen nimi, paasi tanaan testaukseen. Kokkaillessani seurasin loysasti tata ohjetta - taytteeksi laitoin puolityhjasta jaakaapista loytyvia aineksi. Fetajuuston ja tuoreen basilikan sijaan taytin kurpitsanpuolikkaat kermassa haudutetulla paprikalla ja fetajuustolla.
Laitan tahan nyt viela samaisen reseptin suomeksi, ehkapa mukavampi niin.
Kurpitsaa satanen lasissa 2-4:lle kurpitsan koosta riippuen
n. 750g painoinen kurpitsa (riittaa kahdelle)
1 kynsi valkosipulia
voita
oliivioljya
suolaa, pippuria
puolikas paprika
vajaa desi kermaa (jaakaapista loytyi jotka paatin kipata sekaan)
100g fetajuustoa
1. Puolita hyvin pesty kurpitsa ja poista siemenet ja muu pehmea sisus lusikalla.
2. Lisaa tyhjaan "siemenkotaan" pilkottua valkosipulia (minulla puoli kyntta per kurpitsan puolikas) ja pieni pala voita. Sudi kurpitsan pintaan oliivioljya ja mausta suolalla ja pippurilla ennen uuniin tyontamista. Uuni kannattaa lammittaa noin 190 asteeseen, kiertoilma hiukan alempaan lampotilaan.
3. Paista kurpitsanpuolikkaita uunissa noin tunti, tai kunnes kurpitsan sisus on ihanan pehmeaa.
4. Koverra pehmea hedelmaliha kurpitsasta (ja koita olla syomatta taytetta jo tassa vaiheessa!) - jata reunat kuitenkin noin sentin paksuisiksi, jotta kurpitsa pysyy paremmin kasassa.
5. Muussaa kurpitsa ja ihana valkosipulinen voi kulhossa ja sekoita mukaan muut taytteet. Fetajuuston suolaisuus sopi ainakin ihan mahtavasti makean kurpitsan kanssa. Itse lisasin mukaan hetken kermassa haudutettua, pieneksi silputtua paprikaa.
6. Kippaa kaikki tayte takaisin kurpitsankuoriin ja laita koko komeus uuniin viela noin viideksitoista minuutiksi.
Mina keitin viela seuraksi hiukkasen riisia jotta Geoff saa ilmeisesti tarvitsemansa noin 800g hiilihydraatteja paivassa... ;D Itse olisin voinut kylla riisin jattaa valiin, sen verran tayttava oli nimittain jo pelkka kurpitsakin.
Nytpa taidan, kotilaksyjen sijaan (ei tarvi huolestua aiti, ne on vasta perjantaiksi!), tarttua lasiin Sauvignon Blancia (ei tarvi huolestua aiti, yksi lasillinen vaan!) ja odottaa innolla taman hetken lemppariohjelmaani, Jamie's American Food Revolution:ia alkavaksi.
100!
Labels:
ruoka
Friday, 1 October 2010
Glasgow State of Mind
Ensimmainen viikko koulua takana. Tanaan minulle selvisi etta yliopistossa pitaa ihan oikeasti opiskella. Siis vapaa-ajalla! Ois joku voinu etes vahan varottaa! ;D
Nimim. Koko kouluaikanani olen tehnyt ehka noin 2% annetuista kotitehtavista...
Loppuun viela yksi naurun pyrskahdyksia minulle aiheuttava biisi. Aksentin ymmartaminen voi olla hiukan hankalaa, eika sanoituskaan valttamatta aukea jos ei Glasgowssa ole kaynyt. Kertokaa miten kavi!
Nimim. Koko kouluaikanani olen tehnyt ehka noin 2% annetuista kotitehtavista...
Loppuun viela yksi naurun pyrskahdyksia minulle aiheuttava biisi. Aksentin ymmartaminen voi olla hiukan hankalaa, eika sanoituskaan valttamatta aukea jos ei Glasgowssa ole kaynyt. Kertokaa miten kavi!
Subscribe to:
Posts (Atom)