Lumeton joulu

Viime viikot olen viettanyt enemman ja vahemman aktiivisesti kouluhommien parissa. Yksi essee pitaisi viela ennen ensi viikon perjantaita vaantaa, lahdemme silloin nimittain viettamaan joulua Australiaan! Olen tainnut taysin unohtaa tuosta reissusta mainita paani ollessa taynna koulustressia, mutta nyt kun lahtoon on enaa runsas viikko, alan olemaan jo niin tapinoissani etta tuskin muuta voin ajatellakaan. 

Postauksen kuvituksena toimikoot viime viikolla napsitut kuvat meidan perheesta. Tassa Topin viettelija-katse.

Reipasta esseen kirjoitusta on merkittavasti hairinnyt flunssa, johon sairastuin viime lauantaina. Koko viikon olenkin ollut potkottelemassa kotona ja tanaan, viela flunssaisena mutta jo paremmassa kunnossa ollessani, paatin menna kouluun. (Luterilaisen kasvatuksen saaneena omatunto soimaa aina sairastaessa.) 

Kavipa kuitenkin niin (onnekkaasti?) etta ulkona riehuu niin kamala myrsky etta kaikki tunnit on talta paivaa peruttu. Koulua siis talle vuodelle jaljella enaa yksi paiva ja maanantaina yksi luento viela tekematonta esseeta koskien. Jipii!

Voipa tosin olla etta varsinaisten tuntien loppumisesta huolimatta ensi viikko menna aika tehokkaasti yliopiston kirjastolla, en nimittain millaan haluaisi Australiassa esseita kirjotella kun kahden vuoden tauon jalkeen paasen sinne tapaamaan perhetta ja ystavia.

Lumeton joulu, tervetuloa!