Neulojaeukko

Viimeisen viikon aikana on pyllyni  alkanut kasvattamaan juuria sohvaamme. Talla kyseisella sohvalla olen nimittain istunut ja neulonut - ensimmaista kertaa kymmeneen vuoteen. Pakko myontaa etta neulomisnopeus ja tyon jalkikin on sen mukaista... nakee ettei ole ihan hetkeen puikkoihin tartuttu, vaan onpa nyt tartuttu joka tapauksessa.

Tassa lavastetussa kuvassa esitan neulovani sangylla, jossa ei kylla tainnut syntya yhtaan rivia tuosta huivista. Ihan noin iloinenkaan en ollut, eritoten siina vaiheessa kun olin hyvinkin oma-aloitteisesti milloin nostanut olemattomia silmukoita puikolle ja milloin tajuamattani kaventanut tyota... 




Ylpeana aion silti kantaa elainystavallista, joskin hiukan rumaa, kettupuuhkaani kaulassani! 
Laitan teille kuvan myohemmin lopputuloksesta. :)