On aika paattaa blogihiljaisuus. Monen monta viikkoa rydin nilkkojani myoten toivottomuuden ja stressin varittamassa kagelissa. Noin viikko sitten ymmarsin etteivat voimani riita seka opiskeluista etta masennuksesta selviamiseen. Vietin toissa viikonlopun yksin kotona pyoritellen seuraavan vuoden taysin muuttavaa ideaa paassani ja kuullessani Geoffin kannustavat sanat tein suuren paatoksen. Pidan valivuoden. Lahetin kurssini johtajalle sahkopostia ja treffit sovittiin jo seuraavalle paivalle.
Jannitin tapaamista kovasti, mutta onneksi kurssin johtaja oli myos hyvin kannustava ja tuki paatostani. Mainitsipa jopa etta olen vain varjo entisesta, iloisesta itsestani ja tottahan se on.
Paatos valivuoden pitamisesta tehtiin ja palaan koulun penkille ensi maaliskuussa suorittamaan kaksi nyt suorittamatta jaanytta kurssia. Yhden palauttamatta jaaneen esseen palautan myos ensi kevaana.
Harjoittelun, joka minulla jai sairasloman vuoksi kesken, suoritan elokuussa 2013 ja koska harjoittelun paattymiselle oli hyva syy, lasketaan seuraava kerta ensimmaisekseni. Muutoin, jos en paasisi seuraavaa harjoittelua lapi, joutuisin odottamaan vuoden ennen kuin saan seuraavan kerran menna harjoitteluun ja jatkaa kolmannelle vuodelle.
Paatos oli suuri, mutta yliopistolta kotia kohti kavellessani tiesin tehneeni oikean ratkaisun. Tuntuu, kuin suuri taakka olisi nostettu harteilta. Nyt minulla on aikaa keskittya itseeni ja paranemiseen ja sen aionkin ottaa paaprojektikseni talle ja seuraavallekin vuodelle. Valmistumiseni toki siirtyy vuoteen 2015, joka harmittaa, silla mielellani olisin jo ennen 27. ikavuottani valmistunut.
No, onhan minulla koko loppu elamani aikaa olla toissa. Tarkeinta on nyt saada itseni kuntoon ja oppia hallitsemaan masennustani, jotta voin sitten toivottavasti lopun elamaani elaa onnellisena enka enaa upota nilkkoja myoteen masennuskakkaan.
Ymparillani on onneksi paljon ihania ihmisia, jotka kaikki ovat paatoksestani kuullessaan antaneet sille tukensa. Kiitos heille ja kiitos teille kaikille ihanille lukijoille tuestanne myos.
7 comments:
Ei varmasti ollut helppo päätös, mutta varmasti ainoa oikea! Tsemppiä paljon ja toivottavasti nyt taakka poistuu harteilta! Kuitenkin se oma hyvinvointi on aina se tärkein!
Kyllä muakin karmii kun ikää on nyt 23, ja opiskelut pystyn aikaisintaan aloittamaan juurikin syksyllä 2013, joka merkkaa sitä, että valmistuessa olen joko 27-, tai 28-vuotias, mutta sit sitä tosiaan ehtii olla vuosikymmeniä töissä, joten ei pidä stressata.
Kerran me vaan eletään ja just siks täytyykin ottaa kaikki irti, eikä palaa loppuun :)
Vaikea päätös, mutta varmasti oikea! :) Nyt tosiaankin keskityt vain itseesi ja paranemiseen, kyllä kaikki muu siellä odottelee :)
Voimia Sinulle!
Hyvä päätös. <3
Paljon voimia!
Kyllä itseään kannattaa kuunnella. Ei kannate polttaa itseänsä ihan loppuun. Koulu ei karkaa mihinkään, vaikka pitääkin välivuoden :)
Varmasti oli hyvä päätös! <3
Kohtahan nää joo tuut, ni nähhään taas jjjeeeeeeeeeee!!!!
<3
Post a Comment