Viimeiset pari viikkoa ovat tyorintamalla olleet hiljaisia ja suurista suunnitelmistani huolimatta paivat ovat kuluneet suursiivousurakan sijaan laiskotellessa.
Laiskotellen kului myos viime viikonloppu. Sohvaan lienee jo jaanyt kuva pyllystani elokuvamaratonien jaljilta.
Perjantaina sain sohvan ihan kokonaan itselleni ja ajattelinkin hyodyntaa tilanteen katsomalla jonkin oikein sokerisen homppaleffan. Kavipa kuitenkin niin etta pakotettuani itseni katsomaan The Ultimate Gift-elokuvan noin puoleenvaliin jouduin toteamaan ettei se jo nahdysta tule paranemaan. Edes jattimainen lasi viinia ei auttanut asiaa.
Niinpa siirappisten elokuvasuunnitelmieni sijaan paadyin selailemaan Netflixia ja katsoin kaksi kauhuelokuvaa, Insidious:in ja Case 39-nimisen leffan, joista jalkimmaisesta pidin ehka hiukkasen enemman - eika edes nukkumaan mennessa pelottanut!
Topia taisi kylla hiukkasen jannittaa...
Lauantaina sitten ruutuun parskahti Christian Bale lepakkopuvussa ja oman pyllynsa kuvaa sohvaan kuluttamaan saapui myos Geoff.
Sunnuntain ensimmainen ateria nautittiin jossain vaiheessa iltapaivaa. Sohvalla, tottakai.
Illalla katseltiin taas Lepakkomiesta, talla kertaa tosin ilman viinia.... joku roti nyt sentaan!
Tana aamuna heratessani olin vakuuttunut etta tanaan on sunnuntaina mutta vaarin meni. Uuden viikon kunniaksi taidan jopa nostaa peppuni tasta sohvalta. Ei huono idea, eihan?
2 comments:
Tollaset rennot kotiviikonloput kuulostaa kyllä mukavilta, itse olen tunkenut kaikkiin kesän viikonloppuihin ihan liikaa ohjelmaa. Mutta eiköhän syksy tuo tullessaan kotikoomailuakin ihan riittävästi :)
Laiskottelu on hyvä, Insidious ja Case 39 ovat hyviä, viini on hyvää. Hyvähyvä!
Post a Comment