Onnetar toi tullessaan ongelman

Kavipa kerrankin tuuri! Muutama viikko sitten kavimme ulkona syomassa poikaystavani kanssa ja hanen olutostoksensa kylkiaisena saimme koodin, jolla paasi osallistumaan kahden T In The Park-lipun arvontaan. Onnetar oli puolellamme ja tana aamuna minua odotti iloinen yllatys inboxissani: Kaksi lippua festivaloimaan saapuu pian meille!

Olin, ja olen vielakin, aika mielissani siita etta meilla kavi nain hyva tuuri, mutta toisaalta lauantaina ei ole artistia, jonka ihan valttamatta haluaisin nahda. Olisihan esimerkiksi Paolo Nutinin  tai Prodigyn nakeminen varmasti hienoa, mutta ei valttamatonta. Toisaalta, mita enemman youtubesta etsiskelen tietoa eri bandeista ("Ai, tama onkin tama bandi!") sita enemman festarointi alkaa himottaa.

Liput koko viikonlopulle ovat loppuunmyydyt ja eBay:ssa kahdesta lipusta saisi noin £300 (370 euroa). £300 puntaa on kuitenkin melkoinen raha ja tassa tuntuu talla hetkella houkuttelevammalta kuin £50:n satsaaminen bussimatkoihin.

Asiasta taytyy toki viela poikaystavan kanssa keskustella, eritoten kun lauantaina lavalle nousee artisteja joista tiedan hanen pitavan.

Mita mielta te olette? Satsatako rahaa festivaalirointiin vaiko myyda liput ja tienata sievoinen summa?  


Tassa viela maistiaisia siita, minka missaaminen saattaisi jaada vahan harmittamaan.

Vieraita Australiasta

Poikaystavan vanhemmat saapuivat Glasgowhun perjantaina ja nyt kun ovat vihdoin jet-lagistaan selvinneet (joka ei muuten ole yhtaan niin paha kuin takaisin Australiaan lentaessa!) olemme nautiskelleet kotikaupungin antimista ja sateiseksi muuttuneesta saasta. 

Lauantaina kavimme kavelemassa keskustassa ja illastamassa The Archesin alakerran ravintolassa, josta saa muuten tosi hyvaa ruokaa. Sita kun Glasgowsta ei ole kohtuuhintaan ihan helppoa aina loytaa. Mina valitsin kanasalaatin vuohenjuusto-basilikapalleroilla ja balsamicolla. Jottei illallinen ihan liian kevyeksi olisi mennyt, taytyi mahaa tayttaa viela juustolautasella.

Poikaystavan vanhemmat ovat vuokranneet lahelta keskutaa kolmion nyt kolmiviikkoisen lomansa ajaksi ja olimme heidan luonaan eilen yokylassa. Ennen nukkumisyrityksia tuskaisen kuumassa ja kosteassa makuuuhuoneessa, viihdytin itseani sateliitti-tv:n ruokakanavilla. Ah, mita luksusta - meilla kun ei ole edes telkkaria!

Tanaan vuorossa taas illastelua heidan luonaan ja sitten mina hipsin kotiin nukkumaan etta huomenna paasen napparasti iltapaivalla toihin ja poikaystava jaa vanhempiensa luokse. Ei, tassa ei nyt ole kyse mistaan parisuhdekriisista vaan siita, etta poikaystava lahtee aamulla avustajaksi eraaseen televisiosarjaan ja bussi kuvauspaikalle lahtee aamulla kello kuusi keskustasta.

Yksin nukkumaan meneminen ei ole ehka ihan yhta kamalaa tana iltana, mielessa kun lammittaa poikaystavan isan tarjous maksaa meille lennot Australiaan ja takaisin ensi vuoden lopulla! Arvasitteko etta ei kieltaydytty? :)

 

Aamupiknik

Muutama viikko etsin kasiini, lahinna pakon edessa (lue: kotona ei mitaan syomista) teeleipien reseptin. Aamupalapiknik pystytettiin vanhan asunnon olohuoneen karmealle kokolattiamatolle.
Teeleipia, vuohenjuustoa, paprikaa, kurkkua ja tietenkin sita teeta. 

Tana aamuna valmistuu toinen satsi juusto-yrtti-teeleipia. Tama taitaa meinata kauppapaivaa.

 

Lisaa postia Suomesta!

Yllatyspostin lisaksi sain manna viikolla ihan odotetunkin postilahetyksen. 5.7 kilon painoinen laatikko saapui perjantaiaamuna. Laatikon sisalta paljastui toivottuja juttuja koti-Suomesta: uudet villasukat meille kumpaisellekin, kaksi pakettia vehnalesetta, kaksi pussia Jenkkia, Fazerin sinista ja sama maaginen maara pusseja taynna kuivattuja suppilovahveroita. Herkkujuttujen lisaksi mahtui tuohon lahes kuuteen kiloon myos jo muutaman vuoden kotona varastossa minua odotelleet Fiskarsin veitset, juustohoyla ja sakset. Ikeasta vajaalla kahdella punnalla ostettuja aterimia (joista muuten jo yhden laadukkaan lusikan olimme onnistuneet taivuttamaan. Lieko Glasgown oma Uri Geller loytynyt...) korvaamaan paasivat
Villeroy & Bochin Oscar-aterimet.

Rakastamiani suppilovahveroita piti toki paasta jo eilen kayttamaan ja ystavani viimeista iltaa Glasgowssa juhlistaaksemme tein meille suppilovahveropastaa.  Suppilovahveroiden, sipulin, valkosipulin, kerman ja sulatejuuston yhdistaminen ei tallakaan kertaa pettanyt.

Pasta oli ihan mielettoman hyvaa ja taitaa tuo herkku paatya poytaan uudestaan pian, poikaystavani vanhemmat kun saapuvat Glasgowhun huomenillalla. Nyt jatkan (ihan oikeasti!) niita siivoushommia etta huomenna koti on edustus- ja kenties kuvauskunnossakin.

Laiskan siivoojan muuttomuistelot

Pahoittelen blogihiljaisuuttani. Ystavani oli taalla meilla kylassa Suomesta viikon verran eika aikaa juuri kaikelta puuhastelulta (mm. Sinkkuelaman ensimmaisen tuotantojakson katsomisen...) juuri bloggaukselle jaanyt. Nytpa sitten ajattelin istahtaa alas kun sohva ei suostunut taidokkaassa kasittelyssani taipumaan sangynmuotoisesta jattilaisesta istuttavaksi huonekaluksi. Imuri siis odottelee sohvan vieressa silla aikaa kun reipas siivooja bloggaa.

Vielakaan en ole saanut ihan kunnon kuvia taalta kampalta otettua, pahvilaatikoita kun lojuu joka puolella ja edes minun rehellisyyteni ei ole niin ylitsevuotavaa sorttia etta tasta sekamelskasta haluaisin kuvia kaikelle kansalle julkaista. Muutama kuva minulla on kuitenkin teille naytettavana parin viikon takaa kun poikaystavan kanssa taalla seitseman tuntia kulutimme siivoten. Paljoa ei naissa kuvissa nay, mutta onpahan nyt jotain kuitenkin!

Tiskari-tati pikkupikku keittiossa...

Tasta kuvasta ehka hahmottaa hiukkasen enemman tuota keittion kokoa. Kuvan oikeassa reunassa nakyy siis keittion ovi ja tuosta seisomapaikastani yksi harppaus kameraa kohti ollaankin jo hellalla eli keittion toisessa paassa. 

Yksi asunnon ihanimmista jutuista: erkkeri-ikkuna ja puulattiat makuuhuoneessa. 

Ohjelmassa selvastikin tehosiivousta (tai sitten erittain tarkkaa pyllynpyyhintaa...)

 

Ja tassa kuva muuttopuuhista. Vaikka osa tavaroista ole viela sisalla asunnossa, ei omaisuutta kovin paljoa ollut muutettavana.

Siinapa niita muuttotunnelmia. Nyt takaisin siivoushommiin!

Suloisia yllatyksia Suomesta

Tana aamuna eteisen lattialla odotti postiluukusta pudonnut ruskea kirjekuori. 
Kirjekuoren sisalta paljastui ihana yllatys; RuusuLiisan lahettamat suloiset yllatykset uuden kodin keittiota koristamaan!

Marimekon kirahvi-patalappu, servettipaketti ja ihanan kesainen kortti onnitteluineen. Kovasti ilahduttaneet lahjat paasivat poseeraamaan vasta eBaysta huudetulle Kastehelmi-lautaselleni.

Kiitos RuusuLiisa!

Viinia vaatekasojen keskella

Muutto (tai lahinna vaatteiden kaappeihin taiteilu) on viela pahasti kesken. Eilen illalla vieraita viihdytettiin pikkuruisen ruokapoytamme aaressa, kokoontaittuvilla puutarhatuoleilla istuen. Sohvaa ei viela ole, mutta sellainen kaydaan huomen illalla hakemassa - juuri sopivasti rakkaan ystavani vierailua viikon mittaista vierailua varten. Taman paivan otin vapaaksi toista etta saisin laitettua tavarat omille, uusille paikoilleen mutta ilmeisesti neljaan asti aamulla valvominen viinilasin aarella ei ollut ihan paras idea suunnitelman toteutumisen kannalta. Yhdet paikkarit on otettu, herkkusienipastaa kokattu ja taman paivaisiin vaatteiden viikkaussuunnitelmat siirretty "ehtiihan sita huomennakin"-kansioon. Huomisella tarkoitan totisestikin huomista, silla en enaa tata matkalaukusta elamista jaksa, eritoten kun kaikki muut huoneet alkavat jo olla jonkin sortin jarjestyksessa mutta makuuhuoneessa viela majailee matkalaukkuja ja pahvilaatikoita taynna vaatteita.

Sellaista siis tanne. Nyt taidan alkaa valmistautumaan nukkumaan. Jep, ennen kymmenta. Eihan nyt yhdilla paikkareilla kovin pitkaan jaksa valvoa.

Blogihiljaisuutta ja muuttohommia

Joku olikin tuolla jo kaynyt heittamassa kommenttia viime viikon blogihiljaisuudesta.
Hiljaisuuteen loytyy ihan hyva syykin, olemme nimittain vihdoin ja viimein tanaan paasseet muuttamaan uuteen kotiin. Jottei tata projektia olisi liian helpoksi tehty niin tein viela maanantaista torstaihin yhdeksasta viiteen toita puhelin korvalla (jep, siella markkinointitutkimusfirmassa), perjantain vietimme melkeinpa kokonaan Ikeassa ja illalla Glasgown taidekoulun lukuvuoden paattajais-nayttelyssa ja launtai kului mukavasti uutta kamppaa siivoten. 7 tuntia hujahti siivotessa ja yolla viela toiset kaksi pakatessa vaatteita. Tanaan sitten kaveri tuli pakettiautonsa kanssa meita muuttamaan ja eipa juuri muutossa kovin kauaa nokka tuhissut. Tanne kun muutimme parin hassun matkalaukun kanssa, eika huonekaluja ole tahan mennessa kertynyt kuin yksi (kasattu) kappale.

Uusi koti nayttaa viela kuin hurrikaanin jaljilta, mutta eivatkohan tavarat seuraavan parin paivan aikana loyda paikkansa.

Kunhan Virgin Median miekkoset tiistai-aamuna asentavat netin (vierotusoireet alkoivat jo alle 10 netittoman tunnin jalkeen... ), lupaan laittaa muutaman kuvan muuton keskelta.




 

Arvontavinkki

Ihanassa Ainon Majassa arvotaan!

Kaykaahan kurkkaamassa ja osalistumassa RuusuLiisan 20 000 (tuo on jo iso numero tuo!) vierailijan kunniaksi jarjestama arvonta. 

Tyoton ammattishoppaaja

Alkuviikon optimistisuus on jo melkoisesti karissut ja tyottomyysvitutus sujahtanut korvaamaan noita aiempia ilon tunteita uusista mahdollisuuksista. Eika mennyt edes kokonaista viikkoa! 

Tyottomyys ei minulle sovi ei sitten ollenkaan, silla omakseni ja lahesteni iloksi se saa minut muuttumaan pahantuuliseksi kiukkupussiksi, joka mieluummin nukkuisi koko paivan kuin nousisi ylos jatkamaan nukahtamiseen paattynytta kiukuttelua ja nyrpistelya.

En mina nyt ihan koko ajan pahalla paalla kuitenkaan ole, mutta ajatuksissa silti salaa koittavat pyoria ne masentavat kakka-ajatukset.


Eilen paasin kuitenkin paastani tuollaiset ajatukset karkottamaan, silla kavimme poikaystavan ja muutaman kaverin kanssa The Arches:ssa jarjestetyssa tietokilpailussa

Menestystakin saimme, joukkueemme The Knob Thatch (jep) nimittain tuli kolmanneksi ja palkittiin paketillisella donitseja. Palkinto nyt ei ehka paata huimannut mutta hauskaa oli!

Paalla oli ensimmaista kertaa eBaysta hankittu Miss Selfridgen mekko, josta maksoin ehkapa viisi puntaa postikuluineen. Ei siis pahaa siivua leikannut kesamekkobudjetistani. (ei minulla ennen tuon lauseen kirjoittamista sellaista ollu mutta nytpa on! :D)


Olen nyt paattanyt valtella eBayta, kun parin viikon sisaan on postimies tuonut mukanaan nelja mekkoa ja eilen puolivahingossa huusin itselleni ison Iittalan Kastehelmi-lautasen. Vahingoksi tata voi kutsua siksi, etta laitoin tarjoukseni neljaa tuntia ennen huutokaupan loppumista, juuri ennen kuin olimme lahdossa keskustaan. Ajattelin, etten varmasti voita, silla noin edullisesti kaupan olevaa lautasta tiiraa varmaan useampikin silmapari. Toisin kuitenkin kavi, ja kahdesta tarjouksesta omani oli se korkeampi.  Ihanasta Kastehelmestani maksoin kaytettyna alle puolet uuden vastaavan hinnasta. Olisi toki voinut jattaa ostamiseen aikaan kun minulla taas on tyopaikka... vaikka toisaalta, ehken sita noin halvalla olisi sita silloin saanut. Eiko niin?! ;D

Ja taas meilla syyaan

Arkistojen katkoista loytynyt kuva alkukevaan luomu-naudanpaistista (ensimmaisesta sellaisestani), kermakastikkeesta seka hunajassa ja voissa uivista lanttukuutioista.

Viime aikoina taman tyyppista tavaraa on meilla syoty paljon. Pinaattia, vesikrassia, rucolaa, parpikaa, tomaattia, kurkkua, fetajuustoa ja Quorn-kanasuikaleita. Lisaksi paalle viela aimo loraus luomu-balsamicoa. Aijai!

Toissapaivana tein tayden huijauksen kana-carbonaraa. Viikottainen oli viela tekematta joten ruoka piti taikoa kaapin ja pakastimen uumenista loytyvista hommista. Kastikkeeseen sujahti jarkyttava maara valkosipulia, Quorn-pekonia (ihan lemppariani tata nykya), Quorn-kanasuikaleita, kermaa, kuivattua persiljaa (se ikkunalaudalla iloisesti nokottanyt persilja muutti yleisilmeensa melko surulliseksi, kiitos puutarhurinlahjojeni...), chilihiutaleita, suolaa ja pippuria. 

Semmosta meilla on syoty. Mita teilla?