Voi rrrrrakkaus!

Ihana paiva! Kuva on ehka hiukkasen harhaanjohtava, silla tanaan ei tarvinnut oppilaiden saatikka sitten opeopiskelijan piiloutua poydan alle. (kuvassa kyseessa lienee pommitusharjoitus, mutta joka tapauksessa... :D) Luokka oli aivan ihana, vain 18 oppilaan kokoinen. Aamulla jannitti kylla ihan kamalasti mutta jannitys laukesi heti kun saavuin koululle ja muistin mista on kyse - lasten kanssa hengailusta, kyllahan mina sen osaan! Paasin heti lounastauon jalkeen lukemaan lapsille satua, jonka esittelyyn hain yliopiston kirjastosta kaksi pehmolelukarhua. Kylla vain, meidan kirjastosta saa pehmoleluja! Kaikki lapset istuivat lattialla ja kuuntelivat kirjaa herkeamatta. Opettajalta sain kovasti kehuja tarinanlukutaidoistani, ja taytyypa sanoa etta pikkuisesta jannityksesta huolimatta kaikki meni kylla paremmin kuin hyvin.

Heti aamusta askartelimme, harjoteltiin hiukkasen matikkaa ja sitte lahdettiinkin jumppasaliin voimistelemaan. Paivan aikana kerettiin viela uudestaankin matematiikan pariin, ja taytyy myontaa, etta lapset osasivat laskea ja lukea paljon paremmin kuin olisin viisivuotialta odottanut. Etevia kersoja! Mukava oli auttaa lapsia laskemisessa ja lukemisessa, ja olinpa siina jopa aika hyva. Suomalainenhan ei koskaan itseaan (tai muita) kehu, mutta mina olen paattanyt olla vastarannan kiiski, ja jos aihetta on, saa kehua!

En malttais millaan odottaa kahta viikkoa, etta paasen taas kouluun! Ensi kerralla paasenkin opettamaan koko luokalle matikkaa ja odotan jo innolla etta paasen kirjottamaan tuntisuunnitelmaa ja askartelemaan jotain kivaa matikan opetusta varten. Omituinen lause jonkun sellaisen nappaimistolta, joka ei koskaan ole askartelusta kovin pitanyt. :)


Huomenna on taas luvassa normaalia yliopisto-opiskelua, joka ei edes nain luokanopettajilla ole kovin kaytannonlaheista - tutkimusraporttien lueskelua ja esseiden kirjoittamista lahinna. No, eikohan noita paperihommiakin jaksa ilolla tehda, kun tietaa mika ihana palkinto odottaa neljan vuoden paasta - Ellista tulee ope! <3

 

Ellia janskattaa

Huomenna minua odottaa ensimmainen harjoittelupaiva ekaluokalla. Vaikka huomiseksi ei sadun lukemista kummempaa ohjelmaa olekaan, jostain syysta jannittaa aivan vietavasti. 

Pitakaa peukkuja, ettei viisivuotiaat syo Ellia elavalta!

Silla onhan Sunnuntai - kanapaiva, tottakai!

Kanahommailun tallentanut muistikortti loytyi ja tassapa todistusaineistoa sunnuntain kokkailuista.

Yleisen holmoilyn lisaksi sitruuna- ja timjamipyllyinen kanaraukka sai nautti lisaksi myos hartiahieronnasta.

Jos Harry Potter olisi asunut keittiossa, olen aika varma etta se olisi ollut tama meidan, kahdella ylakaapilla varustettu jattilainen!

Kana valmiina uuniin. Sielta ne aikaisemmin mainitut pyllytimjamitkin kurkkivat.

Valmis herkkukana. Keittion varusteisiin ei kuulu metallista tikkua, joten kanan kypsyys varmistettiin reidesta puukon avulla. Sievempaa jalkea olisi ehka saanut vahan pienemmalla esineella mutta mitas pienista! Hyvaa oli joka tapauksessa.

Epa-goalainen kanacurry

Sunnuntaina, mahtavan viikonlopun paatteeksi, paistoin elamani ensimmaisen kokonaisen kanan. Toki paa ja muut vermeet puuttuivat paketista, mutta ihan ehta roast chicken uunista kuitenkin putkahti valkosipuliperunoiden ja salaatin kanssa syotavaksi. Olisin postannut teille aiheesta vallan kuvien kanssa, mutten nyt jostain syysta loyda oikeaa muistikorttia mistaan, joten kerron sen sijaan mita left over kanasta syntyi eilen illalla.

Kokonaisesta kanasta jai jopa kahden erittain nalkaisen syojan jaljilta viela kovasti tavaraa syotavaksi joten maanantai iltana (illalla totisesti - kookosmaitoa kun piti metsastaa ihan kahdesta eri kaupasta siina seitseman aikoihin...) kaytin sunnuntailta yli jaaneen kanan ihanaan Goalaiseen kanacurryyn. Intialaisen kaverini mukaan reseptissa kylla ei ole muuta goalaista kuin nimi. Harhaanjohtavasta nimestaan huolimatta aarettoman hyvaa!

Goalainen kanacurry

4 kanan rintafiletta (tai jokseenkin vastaava maara mita tahansa kanaa)
3 rkl kasvioljya (itse kaytin oliivioljya, tosin vain n. puolet tuosta maarasta)
1 tl keltaisia tai ruskeita sinapinsiemenia
1 iso sipuli suikaloituna
3 kyntta valkosipulia ohueksi suikaloituna
1 tolkki kookosmaitoa


Marinadi kanalle:

1 tl paprikajauhetta
0.5 tl kurkumaa
1.5 tl jauhettua korianteria 
1 tl jauhettua kuminaa
1 tl cayannepippuria
1 rkl sitruunamehua
0.5 tl suolaa
75 ml vetta

1. Sekoita ensin marinadiainekset keskenaan. Lisaa kanapalat marinadiin (tai vice versa) ja anna kanapalojen marinoitua vahintaan 30 minuuttia. Kovassa kiireessa vahempikin riittaa ja ideaalitilanteessa kanat saavat kylpea marinadissa vaikka useamman tunnin - jopa yon yli.
3. Kuumenna oljy syvassa paistinpannussa (vai kasariksiko niita kutsutaan?)
ja lisaa sinapinsiemenet. Kun sinapinsiemet alkavat iloisesti hypahdella ja paukkua pannussa, lisaa suikaloitu sipuli ja valkosipulinkynnet. Ruskista. Lisaa kanapalat ja marinadi pannulle ja paista miedolla lammolla n. 8 minuuttia.  Lisaa kookosmaito ja alenna hiukan lampoa. Keita kastiketta miedolla lammolla n. 10-12 minuuttia, kunnes se on sopivan paksua. Lisaa lopuksi suolaa, jos tarvis on. (itse jouduin lisaamaan aika reippaastikin.) Nauti riisin tai Naan-leivan kanssa.

ON HYVVAA!

"Miss! Miss! That cow has four cocks!"

Ihana maanantai. Harvoin tulee tallaista sanottua mutta tanaan ja viime viikolla olen kylla ollut enemman innoissani ja varma siita, etta luokanopettajan ammatti on juuri se minun unelma-ammattini!

 Kuvat taalta

Tanaan iltapaivalla saimme luokkakaverin kanssa valmiiksi matikan tuntisuunnitelman, enka ole kylla vahaan aikaan ollut yhta mielissani mistaan. Siitahan tuli vallan hyva! Keskiviikoksi askartelenpaskartelen murtoluku-dominon, jota kurssikaverit paasevat sitten ilolla pelaamaan. Vaikka mikaan askarteluihminen en olekaan, onnistuu suoraa viivaa pitkin leikkaaminen jopa minulta ihan hyvin. Pitkalle kehittyneet askartelutaitoni joutuvat tosin koetukselle myohemmin kevaalla kun pidan viisivuotiaille ekaluokkalaisilleni matikan tunnin ja tuntisuunnitelman lisaksi joudun myos askartelemaan peleja ym. tunnilla kaytettavaksi. Taytynee lahta pian glitter- ja tarraostoksille.

Ensi viikon torstaina paasenkin sitten ensimmaista kertaa tapaamaan harjoitteluluokkaani. Ensimmainen serial day jai minulta harmittavasti valiin kun en nain jarjestelmallisena tyyppina ollut saanut rikosrekisterin tarkistusta tarpeeksi aikaisin hoidettua... Nyt sitten olenkin kahta kauheammin innoissani siita, etta paasen ihan oikeasti hengailemaan niiden rakanokkaisten kaapioiden kanssa. 

Elli <3 snotty-nosed midgets

 

Kebab, ite tein!

Ensimmaista yliopistoviikkoa juhlistaakseni, Supernannya katsellen vaivasin aamupaivalla kilon jauhelihakonttia hikikarpalot otsalla kimallellen. 20 minuutin vaivaamisen ja neljan tunnin paistamisen jalkeen odotti kahta nalkaista seuraavan nakoinen potkale

Jep, kakaltahan se nayttaa mutta maku oli kaikkea muuta kuin kakkamainen. En kylla ole kakkaa maistanut, mutta voisin kuvitella, ettei se ihan talta maistu.

Ohuiksi leikatuilla kebabsiivuilla taytin grillin alla lammitetyn pitaleivan. Lisaksi salaattia, kurkkua, tomaattia, jalapenoja, jogurttia ja kotitekoista tomaattikastiketta. Olihan hyvaa!

Erinomaista sunnuntairuokaa. Kebabin kasittelyyn ei kamalan kauaa mene, mutta odottamiseen sitakin kauemmin. Siinapa valissa kerkeaa hyvin vieda kahdeksan pussillista lasipulloja kierratykseen (huom. kyseessa on siis yli puolen vuoden saldo pulloja. Tai no, osa siita...) ja kayda kavelylla puistossa. Muutakin olisi varmasti kerennyt tehda mutta tanaanhan on sunnuntai. Ei sita nyt liikoja viitsi!

Kebab

1 kg jauhelihaa (kaytin nautaa mutta lammastahan tahan voi kayttaa myos)
1,5-2 rkl suolaa (aromisuolaakin voi kayttaa. Itse en siihen tietoisesti koskisi)
1-2 rkl mustapippuria
loraus oliivioljya


1. Sekoita oliivioljy, suola ja pippuri tasaiseksi tahnaksi ja lisaa jauhelihan sekaan.
2. Vaivaa jauhelihaa joko kasin tai taikinakoukuin varustellun sahkovatkaimen avulla n. 15-20 minuuttia. Tama vaihe on tarkea, jotta turhat ilmat saadaan massasta pois ja siita muodostuu kiintea kontti.
3. Muotoile jauhelihamassasta pitkulainen puikula kaksinkerroin taitetulle foliolle. Kaari folio tiukasti(!) kebabin ymparille, jotta paistonesteet pysyvat tallessa eika kebabista tule kuivaa. 
4. Paista folioon kaarittya kebabia 100 asteessa nelja tuntia. Laita rullan alle varmuudeksi vaikkapa uunivuoka tms. kun sita nestetta sielta rullasta kuitenkin vuotaa. Anna rullan vetaytya viela tunti paistoajan paatyttya ja leikkaa siita sitten ohuita viipaleita.


Kebabkastike (alkuperainen ohje taalta)


3dl paseerattua tomaattia
1 prk tomaattipyretta
1/2 dl vetta
1 tl sokeria
1/2 tl suolaa 
1 1/2 tl sinappia
2 kyntta valkosipulia silputtuna tai puserrettuna
1/2 tl valkopippuria (itse laitoin muutaman kierroksen mustapippuria myllysta)
1tl chilia (chilihiutaleita maun mukaan, itsellani varmaan 3tl...)
(tuoretta chilia)

Itse lisasin viela pikkuripsauksen kuminaa, jonka tuoksusta muuten tulee aina mieleen eraan Gran Canarialla tyoskennelleen lihavan intialaisen miehen hiki. Ei tullut siihen kauppaan toiste mentya. Okei, kerran. Ihan vaan sen hajun takia.


1. Sekoita kaikki ainesosat kattilassa ja anna kastikkeen kiehua miedolla lammolla n. 15-20 minuuttia valilla sekoittaen.




Kebabia jai viela aika mukavasti yli. Osa odottaa pakkasessa seuraavaa kebabhimotusta ja toisesta osasta teen huomenna kebabkiusausta. Namskistarallaa. Taidanpa tehda toistekin!

 

Loppuvuodesta tapahtunutta

Joulun viettoa kotikotona

Jasu naytti joulurentoilulle mallia

Uudenvuoden aaton aattona kaytiin katsastamassa kavereiden kanssa pantomime-esitys, Snow White, ja oli kylla ihan alyttoman hauskaa. Taidanpa menna toisenkin kerran. Teatterin ylaparvelta oli hyva buuata ilkeaa kuningatarta ja tanssahdella biisien tahtiin.

Nix oli myos keskimaaraista enemman mielissaan, vaikka olikin jo elamansa toista pantoa katsomassa. Omasta naamastani ei edes kuvaa varmaan olisi saanut tallennettua, sen verta hoperoissani olin nimittain tuolla!

Uuden vuoden aattoa aloiteltiin meilla sohvasurffareiden ja kuplivan kanssa.

Myohemmin illalla siirryimme sitten kotipippaloihin, joista ainakaan minun kamerassani ei loytynyt yhtaan kuvaa - ja ehka parempi niin. See no evil, hear no evil, speak no evil. ;D

Uusi vuosi, vanhat verkkarit

Hyvaa uutta vuotta Glasgowsta!

Kaikkien lentoselkkausten jalkeen paasin kuin paasinkin Ouluun. Lennot olivat hiukkasen myohassa mutta pasianssin peluulle jai silti aikaa Helsinki-Vantaalla ruhtinaalliset kahdeksan tuntia. Joulu meni hiukkasen sairastellessa enka viikon aikana kerennyt nahda kaikkia kavereita kuin aluksi oli tarkoitus, mutta onneksi olen luvannut itselleni reissun Suomeen ensi kesalle. Eikohan ne kaverit ihan samanlaisia tyhjapaita ole viela sittenkin!

Vuoden vaihtumista juhlistimme taalla Glasgowssa eraan kaverin kotipippaloissa rakettien sijaan ihastellen alipukeutunutta skottinuorisoa. Aattona toimin myos elamani ensimmaista kertaa emantana kahdelle Couch Surffaajalle, Sukellus sohvasurffaamisen kuohuviin aaltoihin oli kuitenkin vallan leppoinen, toinen tytoista oli nimittain entinen koulukaverini. Jopa aikaisemmin hiukan epailevasti sohvasurffareihin suhtautunut Geoff taisi innostua ajatuksesta isannoida reppureissaajia uudemmankin kerran  - sen verran ihania olivat nimittain nama vieraat.

Tavalliseen tapaani yhtaan uuden vuoden lupausta en tehnyt, vaikka varaa olisi kylla ollut...
No, eipahan tarvi pettya. ;D

Lupauksen reippaammasta opiskelusta olisin kylla voinut tehda. Taman viikon perjantaina jatkuu nimittain opiskelijan arki ja maanantaiksi olisikin palautettava 2000 sanaa diipadaapaa. Toki toivomuksissa olisi hiukkasen korkeampitasoinen essee, mutta joskus saa tavoitteena olla pelkka lapipaasy - varsinkin kun essee on annettu kirjoitettavaksi joululomalla. Eiko saakin?