Come fly with me

Oikeasti en ole minnekaan lentamassa ihan heti, mutta jos joku sattuu lahitulevaisuudessa lentamaan Ukraine International Airlinen koneella jonnekin Helsingista, kertoo teille koneen turvallisuusohjeet eras aika huippu tyyppi - nimittain mina!


Tulin juuri takaisin studiolta, jossa aanitin ohjeet niin happinaamareiden kuin pelastusliivienkin kaytosta - hatauloskayntien sijaintia unohtamatta. 

Kuva: weheartit

Meikalaisen 15 minuuttia kuuluisuutta. Ne turvaohjeiden lukijathan on julkkiksia, eiko vaan?

Kissan paivat

Eilen olin ensimmaista kertaa talle syksylle yliopistolla kahden tunnin verran ja tanaan onkin vapaapaiva. Palkintona raskaasta tyorupeamasta ajattelin palkita itseni, blogin ja teidat postaamalla kuvia Tobysta. Hirvittavan hyva idea, eikos?

Tallaista kerrosnukkumista meilla harrastetaan eritoten viikonloppuisin kun koitan nukkua hiukkasen pitempaan.

Nyt suihkuun ja nauttimaan auringonpaisteesta ja vapaapaivasta! 

Skotlanti, kulinarismin kehto. Osa 1.

Vastikaan tiedustelin taalla, minkalaisista jutuista haluaisitte lueskella ja yksi ehotuksista oli postaus paikallisesta ruoasta. Ajattelin tehda taman muutamassa osassa (ymmartanette pian miksi). Uskoisin suurimmalle osalle tulevan skotlantilaisesta ruokatarjonnasta mieleen lahinna haggis ja... ooo... haggis, mutta valitettavasti totuus on viela lampaan sisalmyksiakin karmivampi.


Eilen illalla, ihan pelkastaan ruokatoimittajan virkani takia, kavimme hakemassa nurkkagrillilta materiaalia ensimmaista ruokapostausta varten.


Saanko esitella: ensimmainen Munchie Boxini!

Tasta legendaarisesta laatikosta olen kuullut tarinoita mutta vasta nyt, lahemmas kaksi vuotta maassa asuttuani paadyin sellaisen ostamaan - laatujournalismin nimissa.
Munchie Boximme sisalsi ranskalaisia, kebabia, kasvispakoroita/-pakoroja, kanapakoroita, kebabpakoroja (uppopaistettua kebabia siis), sipulia, sipulirenkaita ja pakorakastiketta. Niin ja tietenkin tuota salaattia tuossa kebabin paalla...

Tama on ilmeisesti kohtalaisen hillitty versio kyseisesta ruoka-annoksesta, pikaisen googletuksen jalkeen kun loysin tietoa, jonka mukaan usein naiden ylla listattujen terveysruokien lisaksi Munchie Boxiin kuuluu myos pizzaa, kanansiipia ja coleslawta.


Kyllahan tasta terveellisen aterian perikuvasta jai melkoinen kasa viela tallekin paivaa syotavaksi. 


Seuraavassa ruokapostauksessa esiteltakoon joku yhta terveellinen ruokalaji ja ehka joskus tulevaisuudessa myos se haggis - jota muuten sitakin saa uppopaistettuna.


Glasgown ruokatoimittaja kiittaa, kuittaa ja lahtee ostamaan kaupasta tarvikkeita hiukkasen tervellisempaan illalliseen. 

Treffeilla ruotsalaisen kaverin kanssa

Yhtaan ihmismuodossa ilmentyvaa ruotsalaista ystavaa minulla ei ole mutta eras valtavan kokoinen, sininen ja suorakaiteen muotoinen sen sijaan loytyy. Paljoa emme juttele mutta voisipa silti sanoa etta olemme ihan basta kompisar. Eilen kavimme Geoffin kanssa tervehtimassa tuota sinista jattilaista, IKEAA, jonne tasta meilta paasee napparasti bussilla vartissa.

Paalle paasivat ensimmaista kertaa talle syksylle noitasaappaani, jotka ostin viime vuonna kirpparilta kolmen punnan huikealla hinnalla. Samoin mekkeriin paasi ihan ensi kertaa ikina H&M:lta viime viikolla postissa saapuneet laukku seka aivan valloittava huivi.

Huivissa on ihania syksyn vareja ja ainakin pupun ja ketun olen sielta loytany myos. Tuo kettu on mun lemppari.

Lihapullat piti tietenkin syoda, ai mita herkkua! Saakos muuten Suomen ja Ruotsin Ikea-ravintoloista lihapulliensa kylkeen ranskalaisia vai onko tama taas naita brittien hopotyksia? En ainakaan sellaista vaihtoehtoa muista koskaan Suomessa nahneeni.

Lihapullavuoren lisaksi tuli Ikeassa tuhlattua ihan aimomaara rahaa muuhunkin, siis niihin vahemman olennaisiin juttuihin. Uudet peitot olivat ehdoton hankinta, silla puolisentoista vuotta sitten Marks&Spencerilta hankitut peitot osoittautuivat jo hyvin pian ostamisen jalkeen aivan rahan hukaksi. Taytteet keraantyivat kasoiksi minne sattuu ja peitto oli yhta muhkuraa - jo ihan ennen ensimmaista pesuakaan. Nayttaa siis silta etta M&S on sijoittanut rahojansa vaarin, Israelin tukemisen lisaksi, myos valmistuttaessaan noita peittoja. 

Peittojen lisaksi ostimme uudet ihanat lakanat.

Huomasin vasta kuvat koneelle ladattuani etta olin nakannut nuo lakanapaketit sangylle vaarinpain ja siksipa nyt kuvat kaannettyani nayttaakin kuin ne pian tuolta tippuisivat tahan nappaimistolle. Tassapa siis vahan havainnollistavampi ja vahemman hammentava kuva Ikean sivuilta.

Lisaksi ostimme aluslakanan, uusia viini- ja kuohuviinilaseja seka uuden viltin. Niitahan ei voi koskaan olla liikaa, eihan?

Olin ensialkuun sita mielta etta Geoffin ehdottaman vihrean sijaan olisi meidan pitanyt ostaa harmaa viltti mutta kotona tarkemmin viltti katsellessani hoksasin etta tuohan on oikeastaan aika kiva. 

Nyt jatkan viltin, juurikin tuon vihrean, alla kollottelya ja valmistautumaan henkisesti huomiseen voice over-keikkaan. Ilmeisesti kyseessa on taas joku esittelyvideo Microsoftille. Odottelen sita kutsua Bill Gatesin pippaloihin, nyt kun ollaan kavereita.

Ja DIY-mies rakensi...

...kirjahyllyn. Meilla ei kotona ole liiaksi asti sailytystilaa ja tyopoytani onkin ollut enemman koulukirjojen ja -paperien sailytyspaikkana kuin opiskelupisteena. Toki kesalla se on saanut sita ollakin mutta syksyn tullen olisi mukavaa paasta kayttamaan poytaa ihan oikeasti. Tai no mukavaa ja mukavaa... ehka ennemmin napparaa tai kaytannollista.


Nyt kirjapinot on siirretty hyllyyn ja turhat paperit viime vuodelta heitetty roskiin ja talta se hylly sitten nayttaa.

Onhan tama kieltamatta yksi omituisimman nakoisista huonekaluista ikina ja eilen illalla nauruni seasta totesinkin Geoffille etta tama kirjahylly on huonekaluille kuin vesinokkaelain elainkunnalle. Asiansa se ajaa kuitenkin ja onpahan ainakin ainoa laatuaan! Hyllyn ollessa jo valmis tuli mieleen, etta olisihan tuosta voinut tehda ihan istumistakin kestavan ja heittaa siihen sitten paalle tyynyja taikka leikata vaahtomuovista sopivan patjan. No, ehkapa tulevaisuudessa muutamme (lue: Geoff muuttaa) hiukkasen tuota kansiosaa ja paasen sitten erkkeri-ikkunan edustalle istuskelemaan teekuppi kadessa.


Tuo kans on peitetty huivilla ja on siis saman varinen kuin hylly. Harkitsimme koko hyllyn maalaamista saman variseksi.  Mita mielta olette hyllysta yleensakin, maalausidesta ja siita, minka variseksi tuo kannattaisi maalata?

DIY-mies vauhdissa

Tanaan kavimme kaivamassa eraan laheisen talon roskalavalta takkamanttelin. Bongasimme sen kauppareissulla muutama paiva takaperin ja tanaan sen kannoimme kotiin.  Meilla onkin siis tanaan laulanut niin saha, akkuporakone kuin vasarakin ja manttelista ja roskakuormasta pelastetusta tv-tasosta rakentuu ihan uudenmoinen ja kovasti tarvittu huonekalu. Mika se on, paljastettakoon myohemmin.

Uusi, ihanan pehma kirppariloytoni, 50 pennin huivi on tanaan toiminut tehokkaana lammittajana, tallainen vilukissa kun olen. Jottei tama postaus sisaltaisi vain 2/3 meidan perheesta niin laitetaan nyt viela se toinenkin kissa, oletettavasti vahemman viluinen sellainen.

Huomenna jo toivottavasti paasen teille raportoimaan ihan kuvien kera, mita DIY-mies talla kertaa rakensi.

Aurinkoinen sunnuntai

Aurinko, joka nyt on jo kadonnut jonnekin, paistoi tanaan aikaisemmin taydelta taivaalta ja paatimme lahta brunssille laheiseen kahvilaan. Pian tilattuamme vaihdoimme kuitenkin paikkaa, silla listalla ollut tuoreista appelsiineista puristettu mehu paljastuikin ihan normaaliksi mehuksi. Hinta kuitenkin oli ihan sama, £2.80 per lasi (!!). Geoffin himoitsemaa lasagneakaan ei ollut tarjolla ja nuori tarjoilijapoika toi yhden kahvin sijaan kaksi. Ei mennyt ihan nappiin, ja kun emme viela kumpikaan olleet tuohon mennessa teekuposta enempaa ravintoa nauttineet, alkoi pinnaa vahan kiristamaan. Siispa matkasimme Crow Roadia hiukkasen ylospain ja istahdimme laheisen kahvilan terassille auringonpaisteeseen. Tuorepuristettua appelsiinimehua ei taallakaan tarjoiltu mutta eivat sentaan koittaneet juksata.

Tuollaiset nakymat on meidan tien paasta. Oikeasti takanani olevat vuoret nakyivat hurjasti paljon selkeammin mutta eivat tietenkaan  sita tee tassa kuvassa.

Paalle vetaisin kirpparilta ostamani liivin, jonka hinnaston mukaan olisi muiden paitojen tapana pitanyt maksaa £1.5. Myyjapoika oli kuitenkin kanssani samaa mielta, ettei tuota varsinaisesti paidaksi voi kutsua ja niinpa sain sen punnalla. Success.

Chai-teeta ja ruokaa tulossa. Enaa ei ketuttanut. Kymmenisen minuuttia myohemmin kyllakin kun pari inhaa ampiaista alkoivat porraamaan ymparilla ja Geoffin niita hatyytellessa tippui tuo kaunis teekannu maahan ja hajosi. Anteeksi kahvilan tadit ja sedat.

Kuin lapsi jouluaamuna. Full Scottish breakfast, latte ja auringonpaiste. Mita muuta voi mies toivoa?

Mina sen sijaan tilasin hummus-paprika-feta-rucola-paninin joka periskotlantilaiseen tapaan tarjottiin tietenkin sipsien kanssa. Oletan ainakin etta tama on naita hullujen skottien juttuja, missaan muualla en nimittain tallaiseen ole tormannyt.

Verensokerin ja suupielten lahdettya ylospain kavaisimme kavelylla Hyndlandissa ja loysimme kadun, joka oli taynna unelmien taloja. Se ei tosin ollut tama kuvassa oleva katu. Oli kuitenkin kaiken vaivan arvoista kiiveta tuo kuvassa oleva maki nahdakseen ihanat, hiukkasen ransistyneet talot piilossa paateiden hulinalta. Ehka viela joskus lottoaminen tuottaa tulosta.

Kuten sanottua, aurinko on nyt kadonnut ja samoin mahdottoman hyva sunnuntaifiilis. Sadepilvien peittamaan taivasta katsellessa muistaa taas etta  huomenna onkin maanantai. No, kylla sita viela yhden paivan toissa jaksaa!

A house fit for a cat

Tuossa pari paivaa sitten valittelin postausaiheiden puutteesta ja vinkkasin, etta yksi  idea kuitenkin oli viela varastossa. (nyt on jo useampikin, kiitos ideoista!) Minun naputellessa lapparilla olohuoneessa, viuhuivat makuuhuoneessa mattoveitsi ja kuumaliimapyssy. Aikaisemmin makuuhuoneessa Topsukan piilopaikkana toiminut pahvilaatikko (nakyy esimerkiksi taman postauksen kuvassa) sai nimittain uuden ilmeen. 




Tadaa! Casa Topi!

Oikein tiilikatto ja kaikki!

Talon isanta. Paljon tuota lahemmas ei Toby omaa taloaan sitten olekaan mennyt vaikka ennen siella  viihtyi silloin talloin. No, ehkapa jatkuva herkuilla houkuttelu lopulta tuottaa tulosta ja saamme nahda koomisesti talonsa ikkunasta kurkistelevan jattilaisen.

Rakkauden sienikeitto

Nyt kylla tuli taas tehtya niin hyvaa ruokaa etta kehtaa jopa ite sanoa! Eilen vesisadetta ja myrskya ikkunan lapi katsellessa huomasin taman sopivan syysiltojen ruoaksi kuin sialle otsatukka, mutta maistuipa keitto tanaankin, auringonpaisteisen paivan paatteksi, viela ihan yhta ihanalta. Alkuperainen ohje Jamie Oliverin nettisivuilta, ja tassa suomennettuna ja hiukkasen muunneeltuna versiona.  Ohjeesta riittaa neljalle (jos pystyy lopettamaan syomisen ajoissa - itse soin eilen varmaan litran kerralla) ja keitto valmistuu puolessa tunnissa.

The mushroom soup of Lööv       

n. 900g (herkku)sienia (itse kaytin herkkusienia ja ruokalusikallisen kuivattuja suppilovahveroita)
4 rkl oliivioljya
2 isoa sipulia pilkottuna
2 valkosipulinkyntta pilkottuna
4 ruokalusikallista vehnajauhoa
2 litraa kanalienta (itse kaytin 3 kasvisliemikuutiota)
2 laakerinlehtea
kourallinen silputtua persiljaa
1 timjaminoksa (pelkat lehdet) pieneksi pilkottuna (korvasin taman teelusikallisella kuivattua lipstikkaa)
Suolaa ja pippuria (kaytin merisuolaa ja pippurin unohdin)

1. Kuumenna oljy kattilassa. Lisaa pilkotut sipulit ja valkosipulinkynnet kunnes ne hiukka pehmenevat.

2. Lisaa ohuehkoksi pilkotut sienet ja paista noin viisi minuuttia saannollisesti sekoitellen.

3. Lisaa vehnajauho ja sekoita tasaisesti sienten ja sipulien joukkoon.

4. Lisaa kana/kasvisiliemi, kiehauta ja lisaa sitten laakerinlehdet, persilja ja timjami (tai lipstikka)

5. Anna keiton kiehua melko matalalla lammolla n. 15 minuuttia.

6. Soseuta keitto joko sauvasekoittimella tai blenderissa pienissa osissa.

Aivan ihanaa keittoa, ja timjamin korvaaminen lipstikalla, joka englanniksi nimella Lovage tunnetaan, toi tahan juuri nimensa lupaaman ripauksen rakkautta. Lipstikka, sina yrttien sankari. <3

P.S. Keitto paasi poseeraamaan juuri tanaan saapuneelle uudelle matolle. Olipahan vain ihana yllari toista tullessa kun postikusti oli tuonut uuden paivapeiton ja uudet, ihanat rasymatot a ja Geoff oli ne jo kerennyt laittaa paikoilleen. Nyt alkaa makuuhuone nayttamaan jo paljon kodikkaammalta. Eikohan sielta kohta saada kuviakin! 

Myrskylta piilossa

Tana aamuna vedin suosiolla kumpparit jalkaan ja vedenpitavan takin paalle. Saatiedotus lupasi talle paivalle kamalaa saata eika ollut vaarassa. Toista tullessa ilma oli vielakin kamalampi kuin aamulla. Meinasin lentaa tuulenpuuskan voimasta pyllylleni liikennevaloissa. Onneksi en ollut ainoa.

Kuva: Tate Modern

Retki ruokakauppaanki on talta paivalta peruttu. Parempi kollotella viltin alla kissan kanssa. Tanaan me pysytellaan myrskylta piilossa. Syodaan sitten vaikka koko perhe kissanruokaa.


Edit: Hoksasinpas etta tama on Aina Ilonan 200. postaus! 

Ei mittaan asiaa

Viimeisia viikkoja viedaan ennen yliopistohommien alkua ja suunnitelmissa on jatkaa toiden paiskimista viela tama loman loppukin jotta rahaa olisi edes hiukkasen saastossa tulevaa vuotta varten. Joka paiva viime viikolla saavuin toista aikomuksenani siivota mutta joka paiva se jai pelkaksi aikomiseksi. Eilen sitten saimme vihdoin kodin siistiksi ja kymmenen aikaan nukahdinkin onnellisena sohvalle John Rambon taistellessa telkkarissa.

Aiemmin tanaan kapsyttelimme viemaan Geoffin pyoraa korjaamolle renkaiden vaihtoon.

Olo oli kuvanottohetkella paljon hoikempi kuin kuvassa nayttaa. Synnyttajan lanteet. <3

Tama samainen synnyttaja lainasi muuten poikaystavansa ruutupaikaa, aika kiva, eikos? Itsehan en sellaisia yhtaan kappaletta omista kuten en huppareitakaan, joten molempia tullaan varmasti jatkossakin, Geoffin arsytykseksi, lainaamaan hanen vaatekaapistaan...

Luontoaidin taidonnayte asfaltissa. Sanokaa nyt etta tekin naatte saman kuin mina?

Tyon ja pippelibongauksen ohella elamassa ei juuri muuta talla hetkella tapahdu ja postausideatkin ovat sen vuoksi vahan hakusessa. Olisiko teilla jotain juttuja joista haluaisitte kuulla?

Nyt taidan lahta makuuhuoneeseen seuraamaan eraan nikkarointiprojektin edistymista. Postaan tasta myohemmin. (ja sitten ne aiheet on ihan oikeasti loppu!)

Rakas joulupukki...

Tiedan etta olen tana vuonna jo vahan aikaisessa mutta kun kerrankin loysin jotain toivottavaa, ajattelin ne laittaa tanne ylos. Toivottavasti teilla siella Korvatunturilla/Rovaniemella/Kanadassa (joku kerran vaitti etta asut siella - potya sanon mina!) on internet-yhteys.

Ensimmaisena listalle paasee tama ihana Marimekon nahkainen olkalaukku. Onhan teilla tonttuja toissa Marimekolla, onhan?

Toisena, tai no oikeastaan toisena, kolmantena, neljantena, viidentena, kuudentena ja seitsemantena haluaisin lisata listalle viela nama ihanat Muurlan emaliset muumikupit. 
Jos viela naidenkin jalkeen tuntuu etta ylimaaraisia lahjapapereita viitsi jemmata enaa ensi vuodelle voi osan siita kayttaa tahan Alexander Wangin Kirsten-laukkuun...

No, okei. Ehka toivon ensin lottovoittoa ja sitten vasta tuota...


Terveisin, Elli.

Edinburgh: When I was scarred for life by penises

Keskiviikkona muutama tyokaveri lahti toista kotiin kesken paivan melko rakaisena ja kappas vaan, muutamaa tuntia myohemmin Neiti Immuniteetti 2011 tunsi olonsa aivan surkeaksi. Paata sarki ja joka paikkaa jomotti. Sarkylaakkeen voimalla kuitenkin sinnittelin loppupaivan. Ei nuhaa, ei yskaa tahi kuumetta - pelkastaan heikko, vetkula olo ja paansarky. Eilisen ja taman paivan olenkin siis viettanyt kotona ja kiitos hyvan hoitajan, paikkareiden ja Twiningsin inkivaari-sitruuna- ja vadelma-echinacea-teen, on tanaan olo juo huomattavasti parempi. 

Koska tanaan luppoaikaa loytyy ja olokin sallii jo hiukan blogien lukemista hurjemmat aktiviteetit, ajattelin vihdoin postata kuvaplajayksen Edinburghin reissultamme muutaman viikon takaa.

Edinburghissa oli makia ja nyppyloita ja Lotta tykkas. Noille takana oleville nyppyloille kiipesivat muuten David Nichollsin loistavan kirjan, One Day:n paahenkilotkin. Lieko tekevat niin elokuvassakin? Onko joku jo nahnyt?

Eivat paastaneet sisalle. Ei makeaa mahan taydelta, katsokaas.

Oli Geoffkin toki siella. Nyt ukko on taas kotona niin voidaan pousailla ihan omassa rappukaytavassa. <3

Geoffin vuokrakampasta Edinburghista loytyi tuollainen laiha kaveri. 

Tassa Lotta esittelee viettelijatar-poseeraustaan. Kattokaa nyt mika misukka!

Illalla kaytiin sitten katsomassa parit showt ja nauttimassa festaritunnelmasta.

Tarahtaneet. Monellakin tapaa.

Festareiden kohokohta oli ehdottomasti Puppetry of the Penis - 3D. Taytyy myontaa etta jopa mina menin vahan hiljaiseksi kun pippelitaiteilijat alottivat lavalla alkulammittelynsa... Tassa kuitenkin olen ennen showta, autuaan tietamattomana siita etta elamani tulisi muuttumaan. Pysyvasti.

Jekyll & Hyde-pubin  vessat oli aika jannat. Olisipa ilman kokeneemman kavijan opastusta saattanut pissa lirahtaa housuun, sen verran hyvin oli tuo vessan ovi piilotettu

Siinapa se! Nyt taidan jatkaa tata paranteluoperaatiota kupposella teeta ja ehkapa katsomalla jonkin leffan. Heipparallaa!