Wednesday 28 March 2012

Telekkarilemppareita!

Me katsotaan paljon telkkarisarjoja ja elokuvia. Vaikka voinkin avoimesti myontaa silloin talloin katsovani realitysontaa, enemman tykkaan katsoa tiettyja sarjoja.
Tassapa siis lista lemppareistani.






Dexter
Tahan sympaattisen sarjamurhaajaan minut tutustutti Geoff, ja olenkin nyt hyvin intensiivisesti seurannut pari viimeista kautta, enka millaan malttais odottaa seuraavan alkua! Jostain syysta minulla on vielakin katsomatta sarjan kolme ensimmaista tuotantokautta, joita olen parhaiksikin tuotantokausiksi kuullut kutsuttavan. 






Flashforward
Tata huippusarjaa ei taidettu tehda kuin kahden(?) tuotantokauden verran. Melkoisesti arsyttaa kun oikeasti hyvat sarjat lopetetaan vallan kesken. Taman sarjan loytamisesta kuuluu myos kiitos Geoffille.






New Girl. Tamahan on melko uusi sarja jolta ensimmaisen jakson perusteella odotin kovastikin. Vaikka meno ei ihan pilottijakson kaltaisena pysynytkaan (miksei Jess voinut pysya yhta dorkana?), niin hyva sarja tama on silti. Paahenkilo Jess on samanmoinen arkipaivan lauluntekija kuin minakin. Terveisin: Glasgown kesahittien 'We're in the shops and there's nobody else here' ja 'Wake up Geoff - it's morning time!' saveltaja Elli.




Bored to Death 
Yksi sana: Hilarious. Yksi taman hetken hauskimmista sarjoista. Hahmot ovat kaikki omalla tavallaan uskomattoman rakastettavia ja aarettoman hauskoja. Vaan kuinkapa nyt tuolla nayttelijakaartilla muuta voisi odottaakaan! Naurattaa koko perhetta - kiitos kuuluu taas Geoffille.






Cougar Town
Tama sarja on uusi tuttavuus.
Katsoin muutaman jakson flunssaillessani etsiessani 'ihan ok'-telkkarisarjaa mutta tamahan olikin kaikkea muuta. Nyt olenkin katsonut sitten jo lahes koko sarjan ekan tuotantokauden. Hyvin kirjoitettuja hahmoja vilisee tamakin.




Family Guy
No, holmohan nyt taytyy olla jos ei Family Guysta tykkaa! Samaan viikottaiseen maratoniin kuuluvat myos The Cleveland Show ja American Dad. Family Guyhun tutustuttamisesta taitaa kuulua kiitos itseasiassa veljelleni. Semmoset ollaan, kun ilvekset (paitsi etta oon sisko, tietty!)




Life Unexpected
Tata sarjaa suositteli ystavani Jenni. Kuuluu samaan sunnuntai-tv-sarjojen kategoriaan kuin esimerkiksi Dawson's Creek ja Enkelin kosketus. Sopii siis sellaiseen fiilikseen kun tuleva maanantai vituttaa, tekee mieli vaan kollotella sohvalla ja ehka vahan itkea. Jenni osasi kertoa etta One Tree Hill on kuulemma vielakin kauheampi mutta siihen en sorru, en!  Tanaan vahingossa pyysin Geoffia katsomaan ekan jakson minun kanssa (kiristys kannattaa aina) ja puolet jaksosta katsottuamme ymmarsin mika raakalainen olinkaan. Miehet ja lallyohjelmat, nehan sopii yhta hyvin yhteen kuin sulatejuusto ja nokkahuilut!






Siinapa niita taman hetken lemppareita. Olettekos katsoneet jotain noista sarjoista?
Mitas suosittelisitte? (ihan niinku tassa nyt ei ois jo tarpeeksi...)

Minulla on neutrofiilis

Glasgowssa on koko viikon paistanut aurinko taydelta taivaalta ja lammintakin on ollut 18 astetta! Mina, tottakai, olen taas flunssassa ja olen auringonpaisteesta paassyt nauttimaan lahinna ikkunan lapi... Tana aamuna tosin sain luvan nauttia auringosta ihan oikeastikin kun kapsyttelin laheiselle laakariasemalle pitkittyneen flunssani takia - eihan tama olekaan vasta kuin neljas flunssa talle vuodelle! 


Verikoe otettiin taas, kuten on tehty tassa jo pian vuoden ajan ja samaahan se varmasti nayttaa kuin aikaisemminkin - neutrofiilien, eli tietyn valkosolutyypin, vahaisyys veressa. Ideaalinumerot olisivat kahden ja seitseman ja puolen valilla, omani ovat olleet jatkuvasti alle kahden. Halyyttavaksi tilanne ilmeisesti menee siina vaiheessa kun tuo maara tippuu alle yhden. Sinne asti ei onneksi olla viela koskaan paasty mutta eipa tama tilanne silti hymyilytyta.


Talla kertaa laakari jopa ehdotti etta alamme selvittamaan mista tama johtuu - johan oli aikakin. Arsyttaa olla jatkuvasti kipeana ja missata yliopiston lisaksi myos nama ihanat aurinkoiset paivat. Eipa tallainen sairastelu kovin positiivisesti ole mielialaankaan vaikuttanut vaan vuotavan nenan lisaksi seuranani on siis ollut myos jatkuva ketutus ja motivaation puute.


Jottei tama postaus nyt ihan pelkaksi marinaksi menisi, postaan teille tahan kuvan alastomasta miehesta joka kaataa kahvia kuppiin. Paljon kivempaa katseltavaa kuin kuva minusta niistamassa, eikos?





Olkaa hyvat!

Saturday 24 March 2012

Jatkoa haajutuille

Eilen olimme Geoffin pikkuserkun pojan haissa (jeps, noinkin kaukaista sukua voi olla!). Naimajaisia juhlittii The Vu-nimisessa paikassa. Ruoka oli hyvaa, juomaa riitti ja paasinpa tanssilattiallekin pyorahtelemaan. Pariskunnan nelivuotias Lochlan haki minua kovinkin ahkerasti tanssimaan ja sitten sita pompittiin.






Junamatka Bathgateen sujui leppoisasti aamupalaleipia mutustellen ja maisemista nauttien.




Juhlapaikalle saavuttuamme seurustelimme muiden vieraiden kanssa (joista melko moni oli Geoffin sukulaisia, joita emme olleet ennen tavanneet). Taman jalkeen siirryimme vihkimistilaisuuteen sakkipillin saestyksella. 




Hiukkasen myohassa ollutta morsianta odotellessamme saimme nauttia pastorin hyvista vitseista. Han mm. soitti iPodiltaan hermostuneelle sulhaselle Final Countdownia...




Siina onnelliset vastanaineet haaseurueineen. Muutama kyynel tuli seremonian aikana vuodatettua.




Sakkipillin soittaja halusi valttamatta kanssani samaan kuvaan...
Juhlissa paallani olleen mekon olen muuten saanut Hannalta vaihtarina antaessani hanelle laatikolliseen kissanruokaa, jota meidan ranttu-Einari ei suostunut syomaan. (kissat, nuo perkeleet)








Junamatka takaisin Glasgowhun sujui mukavasti (onnesta juopuneena)... taman jalkeen suuntasimme viela kavereiden kanssa baariin ja kebabille, tietty.




Vesimelonimargarita ja jo hiukan rajahtaneen nakoinen meizi.




Taka-alalla poseeraa ihana Ross ja vieressani viiksisankari Bob, joka majoittuu meilla taman viikonlopun. Kyseinen herra on muuten maailman paras vieras, joka kerta meilla ollessaan on han aamulla intoutunut siivoamaan. Tana aamuna han oli mm. tiskannut. Sais tulla useamminkin kylaan!


Tanaan suuntamme taas keskustaan Geoffin keikalle. Kaiken tama ilonpidon lisaksi viikonloppuna pitaisi koittaa tehda vahan kouluhommiakin, ensi viikon torstaina pitaisi nimittain palauttaa 4000-sanainen essee, jonka toteuttamisessa en ole paassyt viela mind mapin tekemista pidemmalle... ehka se motivaatio loytyy tuolta keskustasta?



Sunday 18 March 2012

Jos me joskus viela naitais

Likaisia ovat teidan mielikuvituksenne, hyi! 
Otsikko kuitenkin viittaa omituiseen harrastukseeni kerata inspiraatiokuvia joka puolelta netista seka kodin sisustukseen etta haihin liittyen. Ja ei, emme ole menneet kihloihin emmeka edes sellaisia suunnittele mutta saahan nainen nyt aina haaveilla...




























Onkohan tama mun harrastus ihan normaali...



Saturday 17 March 2012

Hukkaan heitetty paiva

Eilen olimme katsomassa kaverimme stand up-showta (minakin saatoin laulaa luikauttaa osana tata Glasgown komediafestivaalien osana ollutta, yli 60 ihmisen todistamaa spektaakkelia!)
Shown jalkeen piti tietenkin lahta vahan juhlistamaan ja tanaan herasinkin vasta kolmen aikaan kissaheratyskellon ansiosta. Samainen heratyselain oli kylla maukunut, kavellyt paallani ja tokkinyt tassullansa naamaani jo useamman tunnin mutta yritin viela tassa vaiheessa valtella sangysta ylos nousemista. 


Eilen, epaonnistuneen hiustenkiharrusyrityksen jalkeen sutaisin hiukseni nutturalle, torkkasin itseani ripsarilla silmaan ja sipaisin vahan huulipunaa huuliin (eika ole tama huulipuna muuten vielakaan lahtenyt, terveisin: pinkkihuulinen ja takkutukkainen krapulapeikko)




Paalle huitaisin vasta second handina ostamani liviin, jossa on tuollatavoin hauskasti kaksi liivia paallekkain. Korvissa oli ihanat Australiasta ostamani, ilmeisesti nahasta tehdyt korvikset, jotka ovatkin nykyaan ihan lempparit. Olin jopa mielestani ihan kivan nakoisena liikenteessa!


Nyt taidan lahta suihkuun, hinkata nama loputkin pinkit irti huulista ja lahta sitten nauttimaan viela auringon paisteen viimeisista sateista. Tanaan ei taida kampasta ulostautua ihan noin edustavan nakoinen neiti...


Mitenkas teilla on lauantaipaiva sujunut?

Friday 16 March 2012

Ihania naisia ihanille naisille

Olen menossa kesakuussa ystavani polttareihin Helsinkiin ja heinakuussa visiteeraan kotimaani paakaupunkia haavieraana. Rakas siskoni ja vaimonsa lupasivat majoittaa minut luokseen oikein kahteen otteeseen ja tasta jo etukateen kiitollisena ostin tuliais-/kiitos-/rakkaus-/tupaantulijaislahjaksi seuraavan ihanan ja tarpeellisenkin setin!




Aiti oli kuulemma kylaillessaan huomauttanut, ettei siskoni kotoa loydy kovinkaan paljon astioita. Loysin taman ihanan,]kylpevilla naisilla koristetun teekuppisetin ja pakkohan se oli tilata. Nyt vaan harmittaa  etten tilannut itsellenikin. No, kylla taman teekuppikateuden kestaa sisarusrakkauden nimissa...




Taman kupin kanssa taytyy tee horppia nopsaa, jottei neiti vaan tukehdu!






Tasta taytyy juoda teeta silmat kiinni ettei vaan ala naurattamaan kesken teenjuonnin. Pylly, hih.




Kuppien lisaksi setissa on myos lautaset ja lusikat joissa kussakin yhteensopivat, kylpijan jalkeensa jattamat vaatteet.



(pylly, hih)


Olisihan taman lahjan toki voinut pitaa yllatyksenakin mutta mina olen huono pitamaan salaisuuksia. Ja onhan nama aivan liian ihanat salaisuutena pidettaviksi.


Siskolle terkut, etta teelaatuja saa nyt sitten alkaa keraamaan valmiiksi!



Monday 12 March 2012

Patonkia ja onnen pilkahduksia

Eilen iski leivontahimo ja kaupasta tarpeet noudettuani leipaisin 8 dl:n leipataikinan.
Tasta syntyi, ihan tarkoituksella, tarpeeksi leipaa naapurillekin asti annettavaksi. Ihan tavallisia leipia en tehnyt, vaan juusto- seka juustoyrttipatonkeja. Saattoi olla etta juustoraastetta hulahti sekaan melkoinen maara vaan olihan se hyvaakin!


Koska en eilen muistanut ottaa kuvaa leipomuksistani ja tanaan asian hoksattuani luonnonvaloa ei enaa oikein kuvaamiseen riittanyt, otin todistusaineistoksi seuraavan kuvan...







Kuvasta saattaisi ymmartaa minun olevan pahalla paalla, mutta en suinkaan sita ole.
Ensin kavin kaverini Emilian kanssa kahvilla (sain Suomen tuliaisina varrasleivan!) ja kotimatkalla tapasin paikallisen Big Issue-lehden  myyjan, jonka kanssa melkolailla aina nahdessamme vaihdamme kuulumiset. Talla kertaa tapaaminen nostatti levean hymyn kasvoilleni koko kotimatkaksi - herra nimittain kertoi saaneensa oman kodin monenko lie vuoden kodittomuuden jalkeen.


Ei tama siis huono paiva ollut ollenkaan!

Sunday 11 March 2012

Langat lahtee kasista

Nyt on kaynyt niin etta minut on vallannut neulontahulluus, tai enemmankin neulomistoiden suunnitteluun ja niista haaveiluun keskittyva sekavuuskohtaus.
Miia kavi eilen meilla kylassa, ja kuten etukateen suunniteltua, laitoimme lankatilauksen menemaan The Wool Shed-lankakauppaan. Saattoipa kayda niin etta siina savusjuuston, pastan ja leivonnaisten syomisen lomassa tilasin £30:lla lankoja ja haastoin itseni melkoiseen neulontahaasteeseen. Suunnitelmana on nimittain tehda tama neuletakki - ihan ite!








Meikalaisen neulontahistorialla tasta tullee melko mielenkiintoinen projekti... Miia onneksi lupasi auttaa! Parastahan tassa on se, etta aloin tekemaan kettuhuivista ylijaaneesta langasta vauvan neuletakkia (mille vauvalle, en tieda.) ja eilen huomasin etta minulla on liian vahan silmukoita. Neuloja-ammattilainen siis. Saas nahda mita tasta tulee! 


Eraaseen toiseenkin, huomattavasti pienemaan neulontaprojektiin tilasin langat, mutta koska suunnittelen antavani tuotoksen lahjaksi eraalle blogini lukijalle, en siita kerro talla kertaa sen enempaa.


Olenkohan tullut hulluksi?

Thursday 8 March 2012

Kukapa nyt ei uskois kun Elli kerran kertoo!






EDIT.


Tassa siis eras tekemani voiceover-tyo. Loytyy talla hetkella vain youtubesta, pian varmaan myos tuotteen nettisivulta. Tieda sitten, torkkaavatko taman ihmevoiteen mainoksen joskus viela telkkariinkin asti... Toivottavasti paasee telkkariin asti. Jos voide onnistuu parantamaan jopa avioliiton niin onhan se kokeilun arvoinen - vahintaan!

Tuesday 6 March 2012

Kettupuuhka

Nyt olen minakin sitten virallisesti hieno nainen. Minulla on nimittain kettupuuhka!




Tama ihanuus neulottiin tata ohjetta hiukan muunnellen. Ketulle jouduin tekemaan nenan kaksi kertaa ja uskokaa tai alkaa, tassa on se jalkimmainen, parempi ja pienempi versio. Paranteluyrityksista huolimatta tuo nena on ihan liian suuri mutta ehka se on vaan suloisuusbonus.




Yritin ottaa kuvaa huivista in action mutta valitettavasti valo ei enaa riittanyt eika naamakaan ollut oikein kuvauskunnossa. Toisella kertaa sitten.


Mitas tykkaatte kettupuuhkasta?

Neulojaeukko

Viimeisen viikon aikana on pyllyni  alkanut kasvattamaan juuria sohvaamme. Talla kyseisella sohvalla olen nimittain istunut ja neulonut - ensimmaista kertaa kymmeneen vuoteen. Pakko myontaa etta neulomisnopeus ja tyon jalkikin on sen mukaista... nakee ettei ole ihan hetkeen puikkoihin tartuttu, vaan onpa nyt tartuttu joka tapauksessa.






Tassa lavastetussa kuvassa esitan neulovani sangylla, jossa ei kylla tainnut syntya yhtaan rivia tuosta huivista. Ihan noin iloinenkaan en ollut, eritoten siina vaiheessa kun olin hyvinkin oma-aloitteisesti milloin nostanut olemattomia silmukoita puikolle ja milloin tajuamattani kaventanut tyota... 




Ylpeana aion silti kantaa elainystavallista, joskin hiukan rumaa, kettupuuhkaani kaulassani! 
Laitan teille kuvan myohemmin lopputuloksesta. :)





Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...