Aivot narikkaan

Kuva taalta.

Tanaan kavi selvaksi ettei vajaan kuuden tunnin younilla kovin pitkalle potkita. Eilen illalla nukkumaanmeno lykkaantyi aivan liiaksi ja sen seurauksena paiva oli kovin haukotusten tayteinen. Matkalla koulusta kotiin oli tarkoituksenani jaada junasta pois Jordanhillin asemalla ja kayda hakemassa pari kirjaa yliopiston kirjastosta esseeta varten. No arvatkaas, eihan tuo juna edes pysahdy siella! Vasta melkein omalle asemalleni paastyani taman hoksasin ja raahustin sitten parin kirpparin kautta kotiin - ihan hirvittavan vasyneena. Kotiin paastessa istahdin hetkeksi sohvalle ja kahvikupposesta ja parista voileivasta energisoituneena (oikeasti olin kylla vielakin ihan yhta vasynyt) heitin lenkkarit jalkaan ja lahdin lompsimaan reppu selassa kohti yliopiston kirjastoa. 

Kaksikymmenta minuuttia myohemmin saavuin perille ja aloin tarmoa puhkuen etsia lukemisen opettamiseen liittyvia kirjoja. Tata projektia kesti puolisen tuntia kunnes tajusin etta esseeni aiheena onkin kirjoittamisen eika lukemisen oppiminen. Terve! Eiko sama homma uusiksi, pari oikeaa aihetta kasittelevaa kirjaa reppuun ja kohti kotia.

Jo pelkan kirjastoreissun onnistuessa noin mallikkaasti paatin itse esseen suunnittelemisen jattaa huomiseen. Kuka tietaa minkamoista tekstia sielta olisi tana iltana syntynyt! Enkohan kohta kommi kohti sankya ja koita josko aivot olisivat huomenna taas tyokunnossa!