Nuhanenia ja herkkuja

Muutaman paivan poikaystavani yskimista ja tukkoisuutta vieresta seurattua on nyt joku korkeampi voima paattanyt liittaa minut flunssalujengiin. Eilen jo hiukan nena vuosi mutta tana aamuna herasin jo ihan kohtuullisen tukkoisena eika kovasti naurattanut.

Jostain kumman syysta sairastelen aika paljon. Vaikka syonkin terveellisesti ja monipuolisesti, jotenkin ne popot aina loytavat luokseni, useampia kertoja vuodessa. Ehkapa synttaripukille vinkkaamani Maca-jauhe toisi toivottua parannusta immuunijarjestelmalleni eika tarvisi aina flunssassa rohista.

Tanaan sain puhelun, jossa minua pyydettiin jakamaan roskapostia seka huomenna lauantaina etta ylihuomenna sunnuntaina laheisen naapuruston postilaatikoihin. Koska tama oli ensimmainen tyotarjous kyseiselta firmalta, en uskaltanut kieltaytya joten huomenna tama rakapaa lahtee toihin. Tyot ovat kylla kovasti toivottuja mutta ajoitus olisi voinut olla hiukkasen parempi.

Maanantaina, viikottaisella ruokakauppakaynnillani, tarttui kaupasta (kamppiksen suosittelema taas) mukaani paketillinen savustettua makrillia jota olen viime paivina nauttinut hymyssasuin. Savustettu kala on NIIIN hyvaa!
Makrilli lukeutuu niihin ekologisempiin, terveellisempiin ja edullisempiin kalavaihtoehtoihin, verrattuna nyt vaikka kilohinnaltaan tosi korkeaan tonnikalaan joka ei sisalla paljoakaan hyvia rasvoja ja joka on ylikalastuksen vuoksi katoamassa kokonaan.

Kaksi isoa savustettua makrillifiletta maksoi kaupassa alle kaksi puntaa ja niita olen nautiskellut salaatissa, aamupala munakkaan kanssa ja siemenleivan paalla. Poikaystavan tunteet savustettua kalaa kohtaan eivat ole aivan yhta lampimat kuin omani mutta jaapahan minulle enemman! :P

Krapulapaivan illallissalaatti sisalsi jaavuorisalaattia, tomaattia, keltaista ja vihreaa paprikaa, sokeriherneen palkoja, keitettya kananmunaa, savustettua makrillia seka kreikkalaisesta jogurtista ja majoneesista sekoittelemaani maustettua salaatinkastiketta. Aijai etta oli hyvaa!

Mietin kovasti blogin ulkoasun vaihtamista silla vaikka ihan kiva onkin, ei silti tunnu omalta. Sukellanpa siis netin syovereihin etsimaan mukavampaa taustaa!