Ylioppilaaksi kirjoitettuani vuonna 2007 paatin pitaa valivuoden ja ystavani houkuttelema lahdin Australiaan. Matkustaminen kyseiselle mantereelle ei koskaan ollut suurin tai edes pienin haaveistani, mutta paatos lahtea oli yksi elamani parhaista.
Tarkoituksena oli matkustella ympari Australiaa viiden kuukauden ajan. Paluulippukin loytyi taskusta. Niin kuitenkin kavi, etta eteeni putkahti vallan ihana otus, poikaystavani siis, ja paluulippu jai kayttamatta. Uusi ostettiin vasta kahta vuotta myohemmin.
Noihin kahteen vuoteen mahtui paljon juttuja...
Huonoa huumoria...
Omituisia otuksia...
(ei paljon naurattanu)
Kolme kuukautta farmielamaa...
...tyylikkaasti pukeutuneena, tottakai!
Ihania paivia (ja oita) rannalla...
(...ja muutama lisakilo!)
Niita huonompiakin hetkia...
Astetta eksoottisempia tilhia lintulaudalla...
Kaksi synttarikakkua...
2008
2009
...ja kaksi synttaripusua... (eihan meilla kun vaan synttareilla ja kerran kesassa!)
Hyvia poseerauksia... (ja kuvanmuokkauksia! :D)
...ja valitettavasti niita vaha huonompiakin!
Uusi karvainen rakkaus... (tuo koira siis)
(Rakkaat rannalla)
(yksi ammattimaisen kotitrimmauksen lapikaynyt ja toinen pahasti sen tarpeessa...)
Ja kaikista tarkeimpana parhaat hetket rakkaiden ihmisten kanssa.
Monenlaista on siis kahteen vuoteen mahtunut ja monta ihanaa muistoa on jemmassa pahojen, ja miksei hyvienkin, paivien varalle.
P.S. Kiitos Sagalle vinkeista Bloggerin kayttoon liittyen. (ja ihanasta blogista tietenkin myos!)
Sainpahan jotenkin kaytettya hyodyksi taman neljan seinan sisalla flunssaisena oleskelun! :)
8 comments:
OOOO!
REISSUMIMMI!
Minä olen NIIIN vihiriä katteuesta. Ite en ole Ruottia kauempana käyny ;D
No alahan nyt! Ruottikin on aivan hyva paikka ja Tukholmassa en oo ite kayny sitten n. vuoden -93 etta ois ehka aika lahta pian kavaseen.
Tallinnaa kannattaa muuten koklata. Sinne paasee helposti vaikka lastenki kanssa paivaksi porraamaan (siis kuhan ensin paasee sinne Helsinkiin asti!) ja voi pojat etta onkin sievaa!
Mahtava kuvakollaasi! I like.
Mikäs tuo kammottava hämähäkki on nimeltään? Aivan järkky! :( Mahtavia kuvia muuten!
En ymmärrä miksi mulla ei blogilistalla päivity sun blogi. Muuten vaan tulin kurkkaamaan, kun ei pitkään aikaan ollut päivityksiä ja täällähän oli vaikka mitä sen jälkeen tullut. Mun blogilistan mielestä viimeisin päivitys on joskus kuukausi sitten...
Hei Annika,
Tuon karvaisen kaverin nimi on Huntsman. Myohemmin niita tapasin ihan myos oman olohuoneemme katossa aina sillon tallon. Siina vaiheessa ei ehka ihan niin paljoa pelottanut kuin tuo ensimmainen kohtaaminen, mutta tarkkaan taytyi silti pitaa silmalla missa se siella katossa vilisti. Hrrrr.
Huomasin itsekin ettei blogilista jostain syysta paivity ollenkaan, missahan lie sitten vika. Taytynee kayda kurkkimassa jos jotain osaisin asialle tehda.
voi! mäkin olen päässyt tonne rakkasiin ihmisiin :) ikävä sua!! kuulostaa mahtavalle sun aikas sielä ja tulee nälkä ku lukee noita ruokajuttuja!
Ei hitto, tääkin aivan huikee postaus! <3 Super ihana! Ja siis, hymähtelin tyytyväisenä sun teksteille ja kuville kunnes tuli hämis, hyi nyt *aatana! Mutta siis, jouduin silti repsahtaan tuolle kuvakommentille :,,,D
Uskon, että ei tosiaan naurattanut. Ja huikeeta kyllä, että paluulento jäi käyttämättä. Aikamoisen ihana lovestoori <3
Kiitos, rouva ruusunen ihanasta kommentista!
Olihan se tosiaan melkoinen kaksivuotinen. Ehka paras hukkaan heitetty 600 euroa ikina kun vastalahjana sai kaikki nuo kokemukset seka kaikkein tarkeimpana tuon oman karvanavan! :)
Post a Comment