Aurinkoinen sunnuntai

Aurinko, joka nyt on jo kadonnut jonnekin, paistoi tanaan aikaisemmin taydelta taivaalta ja paatimme lahta brunssille laheiseen kahvilaan. Pian tilattuamme vaihdoimme kuitenkin paikkaa, silla listalla ollut tuoreista appelsiineista puristettu mehu paljastuikin ihan normaaliksi mehuksi. Hinta kuitenkin oli ihan sama, £2.80 per lasi (!!). Geoffin himoitsemaa lasagneakaan ei ollut tarjolla ja nuori tarjoilijapoika toi yhden kahvin sijaan kaksi. Ei mennyt ihan nappiin, ja kun emme viela kumpikaan olleet tuohon mennessa teekuposta enempaa ravintoa nauttineet, alkoi pinnaa vahan kiristamaan. Siispa matkasimme Crow Roadia hiukkasen ylospain ja istahdimme laheisen kahvilan terassille auringonpaisteeseen. Tuorepuristettua appelsiinimehua ei taallakaan tarjoiltu mutta eivat sentaan koittaneet juksata.

Tuollaiset nakymat on meidan tien paasta. Oikeasti takanani olevat vuoret nakyivat hurjasti paljon selkeammin mutta eivat tietenkaan  sita tee tassa kuvassa.

Paalle vetaisin kirpparilta ostamani liivin, jonka hinnaston mukaan olisi muiden paitojen tapana pitanyt maksaa £1.5. Myyjapoika oli kuitenkin kanssani samaa mielta, ettei tuota varsinaisesti paidaksi voi kutsua ja niinpa sain sen punnalla. Success.

Chai-teeta ja ruokaa tulossa. Enaa ei ketuttanut. Kymmenisen minuuttia myohemmin kyllakin kun pari inhaa ampiaista alkoivat porraamaan ymparilla ja Geoffin niita hatyytellessa tippui tuo kaunis teekannu maahan ja hajosi. Anteeksi kahvilan tadit ja sedat.

Kuin lapsi jouluaamuna. Full Scottish breakfast, latte ja auringonpaiste. Mita muuta voi mies toivoa?

Mina sen sijaan tilasin hummus-paprika-feta-rucola-paninin joka periskotlantilaiseen tapaan tarjottiin tietenkin sipsien kanssa. Oletan ainakin etta tama on naita hullujen skottien juttuja, missaan muualla en nimittain tallaiseen ole tormannyt.

Verensokerin ja suupielten lahdettya ylospain kavaisimme kavelylla Hyndlandissa ja loysimme kadun, joka oli taynna unelmien taloja. Se ei tosin ollut tama kuvassa oleva katu. Oli kuitenkin kaiken vaivan arvoista kiiveta tuo kuvassa oleva maki nahdakseen ihanat, hiukkasen ransistyneet talot piilossa paateiden hulinalta. Ehka viela joskus lottoaminen tuottaa tulosta.

Kuten sanottua, aurinko on nyt kadonnut ja samoin mahdottoman hyva sunnuntaifiilis. Sadepilvien peittamaan taivasta katsellessa muistaa taas etta  huomenna onkin maanantai. No, kylla sita viela yhden paivan toissa jaksaa!